Vuosi 2013: 463 tuntia ja 2357 km

Tänään on tilinteon aika. Vaikka useille meistä uusi ja uljas elämä alkoi reilu kaksi viikkoa sitten, treenivuoteni 2013 saa paistatella tänään pääosassa. Treenifilosofiani on useimmiten kovaa ja korkealta laput silmillä, mutta välillä on pysähdyttävä ja katsottava taaksepäin. ”Jos et osaa tehdä tiliä viimeisestä 3000 vuodesta, elät kädestä suuhun.” Niinpä.  Katsotaan, mitä viime vuodesta opin, mitä olisin voinut tehdä paremmin ja mitä olisin voinut jopa jättää tekemättä.

Heia heia!

Aikaisempien vuosien tapaan olen merkinnyt treenit Heiaheia-nettitreenipäiväkirjaan, joka on helppo ja hauska tapa pitää kirjaa treeneistä ja tavoitteista. Samalla pääsen seuraamaan myös kavereiden onnistumisia ja treenifiiliksiä. Heiaheia on myös mahtava motivaattori: oho, Karoliina kävi juoksemassa tänään 25 kilometrin pitkiksen, ja minä makaan sohvalla, vaikka minunkin pitäisi olla vetämässä mäkivetoja... Todennäköisesti sohvalla loikoilu loppuu lyhyeen.

Helsingistä Lichtensteiniin

Vuoden 2013 aikana treenitunteja kertyi 463 ja kertoja 477. Urheilin siis keskimäärin 1 h 15 min joka päivä. Viime vuonna kerrytin treenisaldon 442 tuntiin, joten pientä nousutrendiä harjoittelumäärissä on. Vuodessa juoksin, hiihdin, kävelin ja pyöräilin 2357 km, joten vuoden aikana ennätin Helsingistä Alppien keskelle lilliputtivaltio Lichtenstenin pääkaupunkiin Vaduziin. Hienoa, olen aina halunnut vierailla Alpeilla! Viime vuonna matka stoppasi jo Prahaan, josta en ole niin kiinnostunut. Oluesta en tykkää ja taskuvarkaat olisivat kuitenkin yrittäneet vielä viimeiset energiageelit taskustani. Tänä vuonna yritään päästä Sveitsiin tai jopa Italiaan saakka!

Vuoden 2013 treenit

Urhea elokuu

Kuukauden treenimäärät vaihtelivat 29 tunnista 48 tuntiin. Vuoden 2013 urhea ykköskuukausi oli elokuu, jolloin rehkin siis tuon 48 tuntia. Treenimäärää selittyy sillä, että elokuussa pidin kahden viikon loman arkisesta aherruksesta ja kotimaisemissa vietyn loman aikana ehdin normaalien juoksutreenien ohella käydä pitkillä SUP-reissuilla sekä Hangossa että Helsingissä. Jumbosijalle jäi jälleen helmikuun, joka vuoden lyhyimpänä kuukautena helposti jää muista kuukausista jälkeen. 

Lomaviikkojen treeni-iloittelua!

 Ja vuoden voittajalaji on...

Treenivuoden ykköslaji oli tietenkin juoksu: 1418 kilometriä ja 168 tuntia vuoden aikana. Edellisenä vuonna kilometrejä sain kasaan 908 km, joten lisäys on reippaanmaltillinen. Lisääntyneistä kilometrimääristä huolimatta en kärsinyt mistään juoksun aiheuttamasta krempasta, ja tästä olen onnellinen. Vuoden parhaita lenkkejä olivat Hollannissa vietettyjen viikonloppujen pitkikset. Itä-Hollannissa on mielettömän hienoja metsiä ja nummia, joissa riittää juostavaa vuosiksi. Kukoistavan pyöräilykulttuurin ansiosta metsissä risteilee tuhansia kilometrejä kapeita asfalttipäällysteisiä pyöräteitä, jotka ovat juoksijallekin aivan oivalliset. Lisäksi Runner’s High’n Maratonklubissa olen viihtynyt turisemassa ja juoksemassakin huikean hyvin, ja klubin viikottaiset treenit piristävät tämän juoksijattaren maratonharjoittelua myös tänäkin vuonna. Juoksumääriin tulee varmasti tänäkin vuonna pieni lisäys ja ympäripyöreänä tavoitteenani on hilata juoksukilometrit lähemmäksi 2000 km / vuosi.

Helteinen heinäkuinen pitkis Hollannissa

 Kakkosijalle ponnistaa...

Venyttely! ...jota lienee kiittäminen siitä, että selvisin treenivuodesta ilman juoksun aiheuttamia rasitusvammoja tai pienempiä kolotuksia. Venyttelyä ähistelin vuoden aikana kunnioitettavat 72 tuntia. Kun lisään venyttelytunteihin vielä joogat eri muodoissaan, Fitroller-kidutukset ja urheiluhieronnat, kehonhuoltoon käytin yhteensä 106 tuntia. Jee! Ja tästä huolimatta pohkeeni ovat kroonisesti jumissa ja pakarat huonolla tavalla tiukat. Koska omat konstit eivät riitä, tänä vuonna pyrin käymään hieronnassa säännöllisesti parin viikon välein ja kiinnittämään huomiota palauttaviin treeneihin (palauttavat lenkit, uinti, jooga).

Tiukka kisa kolmossijasta

Kolmannesta sijasta käytiin ankara taistelu: kävely 31 tuntia vs salitreenit 29 tuntia. Päätin luovuttaa palkinnon kolmannesta sijasta suurpiirteisesti lihaskuntotreeneille, koska salitreenien lisäksi lihaskuntoa olen kerryttänyt myös coretreeneissä, TRX:n avulla, pilateksessa ja kahvakuulan sarvissa heiluen. Pikaisten laskutoimitusten jälkeen sekalaista voima- ja lihaskuntoharjoittelua punnersin naama punaisena 56 tuntia. On gymi kolmannen paikkansa ansainnut! Kaiken lisäksi salitreenini ovat aikaisempien vuosien tapaan olleet tiukkaa crossfit-vaikutteista treeniä, jotka olen tehnyt jämptin personal trainerini kanssa. Tunnit ovat olleet tiukkaa tavaraa. Vuoden highlight-palkinnon ansaitsee ehdottomasti ”I need my cardio” –metcon: 50 yleisliikettä (burpee) – 400 m juoksu – 100 wall ball – 400 m juoksu – 50 yleisliikettä. Tehkää perässä. Oma elokuinen aikani: 15:29. Maksimisyke 184. Perussalisetti. Not!

I need my cardio!

Vuoden aikana myös tanssin, pyöräilin ja hiihdin ja tämä ihana kolmikko säilyy treeniohjelmassa myös tänäkin vuonna. Jorailemassa käyn mahdollisimman usein lauantaisin Aleksanterin teatterilla ihanan Jukka Ruotsalaisen tunneilla, joita voin suositella ihan kaikille! Ei haittaa, jos sinulla on kaksi vasenta jalkaa – tunnelma on näillä tunneilla katossa taatusti!

Pyöräily on treeneistäni eniten hyötyliikuntatyyppistä, koska säiden salliessa pyöräilen salille ja juoksutreeneihin. Tänä vuonna aion harrastaa myös työmatkapyöräilyä, vaikka työmatkani on 65 km – yhteensuuntaan. Viime vuonna yritys oli kova, mutta paras työmatkapyöräily-yritykseni kaatui siihen, kun matkaan lähtiessä klo 05 huomasin Spessun etukumin olevan puhki...

Hiihtoladuille lähden heti, kun lunta saadaan riittävästi. Kilpahiihtoaikoina olen saanut kiertää Paloheinän kilometrin latua riittävästi, joten nyt harrastelijahiihtäjä ajatus samassa rundissa pyörimisestä saa aikaan melkoisen välttämisreaktion. Hiihtokilometrejä tulen kartuttamaan parilla corenaisten viikonloppuleirillä (tähän corenaiset-konseptiin palaan joskus myöhemmin) ja mahdollisesti jopa Finlandia-hiihdossa.

Vuoden 2013 treenit ja muutaman leikkimieliset "treenit"

SUP!

Eli stand up paddling saa vuoden uutuuslajin palkinnon. Aurinko, meri ja loistava keskivartalo- ja tasapainotreeni samassa paketissa – tätä tilaan myös tälle vuodelle! Lautaan olen saanut ensikosketuksen parin vuoden takaisella Havaijin-matkalla, mutta nyt suppauksen rantauduttua myös Suomeen laudalle pääsen kotirannastakin. Heiaheia ei vielä tunne suppausta, joten olen laittanut meriretket surffauksen alle. Harkinnassa on vahvasti oman laudan hankkiminen ja kesäkuntoa pääsen hiomaan jo huhtikuun lomamatkalla suppauksen kotivesissä Oahulla ja Big Islandilla. Aloha!

Suppausreissulla kotimaisemissa

Anima Sana In Corpore Sano

Vuoden yksi hienoimpia saavutuksia oli terveenä pysyminen. En ollut päivääkään kuumeessa, flunssassa tai vatsataudissa. Muutaman illan lepäsin, koska olo oli puoliflunssainen. Seuraavana päivänä heräsin kuitenkin terveenä kuin pukki, joten tulkitsen nykyisin pienet flunssantuntemukset elimistön viestiksi LEVÄTÄ. Ja näin olen tehnytkin. En myöskään kärsinyt minkäänlaisista rasitusvammoista tai pienistäkään loukkaantumisista vuoden aikana. Ainoat vuoden viisi sairaspäivää johtuivat kahdesta pienestä toimenpiteestä, joissa korjailtiin nilkkani pientä synnynnäistä valuvikaa. Toimepiteiden jälkeen jouduin pitämään aina kahden viikon juoksutauot, mutta pääsin kuitenkin palaamaan kevyiden treenien pariin melko nopeasti. Terveyden perikuvana yritän pysyä myös tänäkin vuonna, joten inkivääri, C-vitamiini ja käsidesi (ulkoisesti nautittuna) ovat kavereitani edelleenkin.

Nyt lähden sauvakävelylenkille, jota viime vuonna en harrastanut lainkaan!

Arctic nordic walking

Tulevaa suunnitellen,

Heiaheia-Laura