Aurinkoinen treeniviikko!

Yes, takana on TODELLA hyvä treeniviikko! Olen iloinen, että viime viikonlopun Hyvinvointipäivä kahvakuulailuineen ja raakaruokakokeiluineen boostasi minut täyteen uutta energiaa. Elimistön ja varsinkin mielen liikkeet ovat vaikeasti ennustettavissa isomman juoksutapahtuman jälkeen. New Yorkin puolimaratonin jälkeen ponkaisin takaisin normaaliin treenirytmiin kahdessa päivässä, mutta Helsinki City Runilta palautuminen kesti tupla-ajan. Tietenkin New Yorkin inspiroiva ja energinen ympäristö auttoi palautumisessa ja lomalla elämä on muutenkin letkeämpää. HCR:n jälkeinen lyhyttä matalalentokautta korosti loman päättymisestä johtuva pienimuotoinen ahdistus/ketutus/uupumus. Lisäksi itselläni kaikki yli 48 tunnin treenitauot koettelevat endorfiineihin tottunutta korvien väliä: yleisfiilis muuttuu herkästi kiukustuneen nuutuneeksi ja pinna kiristyy turhista asioista. Onneksi en sentään ala toisena urheilemattomana päivänä vapista peiton alla hirveissä vierotusoireissa...

Viikko starttasi parhaalla mahdollisella tavalla. Viikonlopun päätteeksi minulla oli ihana arkivapaa! Joten ylös, ulos, joogaan, salille ja juoksemaan!

Treenipäivä!

Päivä ei kuitenkaan alkanut yhtä ruusuisesti kuin olin suunnitellut. Kesään kuuluvat niin kärpäset kuin tietyötkin. Matka kotikulmilta keskustaan eteni huikealla 30 km/h keskinopeudella, kun Hämeentien raidetyöt ja Etelä-Espan kivetystyöt jumittavat liikenteen totaalisesti. Prkl, pyörälläkin olisin päässyt nopeammin... Ei siinä auttanut, vaikka vaihdoin joogavaatteet Stockan Q-parkin hississä ja juoksin salille sen minkä koivista irtosi. Salin ovi napsahti nenän edestä kiinni ja ensimmäinen joogavenyttelytunti kahteen kuukauteen jäi kirveleväksi haaveeksi. Kiukultani sain kuitenkin tehtyä jonkinlaisen järkiratkaisun ja tein omat joogavenyttelyt tyhjässä aerobicsalissa. Olen vain liian lepsu lonkkavenytyksissä ilman valvovaa opettajaa.

Etelä-Espalla ratin takana

Tappion kärsineenä luikin uuteen Citykäytävän Ruohonjuureen, josta ostin lohturuokaa melkein 50 euron edestä: raakakakkua, smoothie, chiapuuroa, Bounce-palleroita ja raakasuklaata. Johan olo koheni.

Edessä olikin seuraavaksi roadtrip kohti Nummela Citya. Pari kuukautta sain tietää personal trainerini työpaikanvaihdoksesta ja tämän seurauksena Itiksen Elixia vaihtui Nummela Fit Clubiin. Helsingistä ajomatkaa kertyy turhan paljon, mutta työpaikalta treeneihin ajaminen on itseasiassa helpompaa jatkossa – ah, ei enää viime hetken ryysimisiä kehäteillä!

Treeneissä tein kevyet juoksuverkat matolla. Olin varovainen päivän treenikunto-odotusten suhteen, koska toissapäiväinen kahvakuulatunti poltteli kivasti pepussa ja kyljissä. Pitäisi sitä lihaskuntoa vissiin treenata vähän useammin. Jo juoksussa jalat kuitenkin pelittivät kevyesti ja pääsin tekemään ajankohtaan sopivan treenin: alkuun napakkaa takakkyykkysarjaa hypyillä ja ilman ja lopuksi vähän reippaampaa kuntopiiriä kahvakuulien kanssa. Tässä vaiheessa salitreenit pysyvät kevyinä, koska omaehtoisesti en aio ajaa miinaan ja vetää jalkoja tukkoon maksimimaastavedoilla tai hulluilla yleisliikesarjoilla. Tiedän, että niiden aika koittaa sitten kesä-heinäkuussa!

Kotia kohden ajelin hyvällä fiiliksellä eikä edes kymmenen minuutin seisominen armaan kehä ykkösen iltapäiväruuhkassa tuntunut missään. Reippaana tyttönä kävin vielä iltalenkiksi äänestämässä – varsinaisena vaalipäivävänä olisin 1500 kilometrin päässä vaalihuoneistolta.

Tiistai olikin pakollinen lepopäivä, koska työvuorolistassa nökötti 26 tunnin työvuoro päivystyksineen. Ilta ja yö olivat onneksi todella rauhalliset ja kerrankin päivystystä ei tarvinnut rykiä kortisolit taivaissa. Vuoron kruunasi keskeytyksettä nukutut viisi tuntia, jee!

Keskiviikko olikin melkoista mentaalista vuoristorataa. Tulin iloisena kotiin ja laitoin kodin pahimmat sotkut piiloon ennen siivojan tuloa. Viesti rakkaan ystävän vakavasta sairastumisesta vei kuitenkin mielen sekavaksi enkä voinut kuin vain ihmetellä, miten elämän isot ilot ja suuret surut kasautuivat aina päivysten jälkeisiin päiviin, jolloin mieli oli jo valmiiksi eri planeetalla. Onneksi sain kasattua itseni – en viitsinyt hillua liian hysteerisenä uuden siivojatytön edessä – ja lopulta sain nukuttua pari tuntia lisää aurinkoisella terassilla.

Treeni on parasta lääkettä!

Illalla pääsinkin taas omieni seuraan: Maraklubin treenit Eltsussa. Tarkoituksemme oli juosta Yassoja radalla, mutta junioreiden PM-kisat sotkivat suunnitelmat. Lopulta lyhyen improvisaation jälkeen teimme hyvän vauhtikestävyystreenin Keskuspuistossa: kolme kymmenen minuutin vetoa nousevalla vauhdilla ja lyhyellä jorina-kävelypalautuksella. Fiilis oli hyvä – kyllä Helsinki Half Marathonilla vielä irrotellaan!

Torstaina treeniohjelmassa oli lyhyt palauttava lenkki, josta otin kaiken ilon irti. Ja lenkin pääpaino oli todellakin sanalla PALAUTTAVA. Lönköttelin pitkin merenrantapolkuja ja kuvia tuli taas otettua mahtavasta kesäillasta illasta kymmenen kertaa enemmän kuin mitä sain juoksukilometrejä kasaan. Näihin kuviin ja tunnelmiin...

Torstai-illan kauneutta

Toppi: Lorna Jane

Merenrannalla

Uutela

Perjantaina ohjelmaan oli painettuna päivän epistolaksi kevyt korvaava treeni ja venyttelyä. Iltapäivälle oli kuitenkin buukattuna reilu kaksituntinen istumissessio Airbusissa enkä päivälle ohjelmoitua koulutuspäivääkään kehdannut työpaikan lähistön mantymetsissä viettää... Viikon ainoa pummi!

Lauantaina ol mahtavaa lähteä hyvin levänneenä pitkälle lenkille. Ilman Hollannin reissua olisin osallistunut Helsinki Half Marathonin järjestämälle yhteislenkille. Etelänmatkailun ansiota sain juosta kymmenen astetta viileämmässä säässä suosikkimaastoissani Itä-Hollannin nummilla ja lehtimetsissä. Täydellisessä juoksusäässä mopo vähän karkasi käsistä ja lenkki venähti reilusti yli kahden tunnin ja helppojuoksuisessa maastossa kilometrejä kertyi reippaanlaisesti: 22.3 km. Vähempikin olisi riittänyt HCR:n ja HHM:n välissä... Illalla venyttelin vielä huolellisesti lonkat ja pohkeet.

Alkumatkan pitkää ja hivuttavaa nousua

Testissä Nathanin vyö - hyvin toimi, ainoastaan tasku oli liian pieni

Puolimatkassa

Alkukesän kaunis vihreä

Sunnuntai olikin viikon virallinen lepopäivä, jonka edellisillan venyttelyistä jäkittävät lonkat ottivat ilolla vastaan. Huomenna edessä on todennäköisesti viimeinen VK-treeni ennen Helsinki Half Marathonia ja käyn myös vähän rähisemässä salilla. Muuten ohjelmassa on aurikoisesta päivästä nauttimista, lounastapaaminen ystävän kanssa ja ehkäpä ehdin huomenna sinne joogavenyttelytunnillekin... AJOISSA!

Hangon keksinä,

Laura

Ma Joogavenyttely .45 + juoksu .25 (4.1 km) + salitreeni .50 + venyttelyt .10

Ti LEPO

Ke Maraklubin treenit: VR ja koordit + 3 x 10’ VK + VR 1.40 (11.5 km) + hieronta .45

To Kevyt PK polkujuoksua .50 (6.7 km)

Pe LEPO

La PK juoksu 2.20 (22.3 km) + illalla hyvät venyttelyt lonkille ja pohkeille 1.10

Su LEPO

Juoksua yhteensä 44.6 km 

Kesäfiilistelyä!