Maratoonarin elämää: Wellness-viikko ja Runner's High -viikonloppu

Heippa!

Mitä teidän treeniviikkoonne kuuluu? Itselläni viikko on ollut hiljainen kuin huopatossutehtaalla..

Sunnuntaina heräsin onnettomien neljän tunnin unien jälkeen jo aamukuudelta. Elimistön stressihormonit taisivat kiitää vielä viitearvojen yläpuolella eikä juoksun aikana nautitut kofeiinilla terästetyt geelit ainakaan parantaneet unenlaatua. Herätessä olo oli lähinnä pöllämystynyt – tässäkö tämä pitkä projekti nyt oli? Fyysisesti selvisin maratonista ihmeellisin vähäisillä kolhuilla. Molemmat polvet kolottelivat ja vasen pohje oli kireä lihas-jänneliitoksesta, mutta muuten elämän päivittäistoiminnot kuten kävely ja portaiden laskeutuminen sujuivat melkein kuin normaalielämässä. Naapurin 80-vuotias Elsa tosin veti illan kävelylenkillä rollaattorilla kauheaa vauhtia ohi. Oma etanavauhti johtui kahdesta irtoamisvaarassa olevasta varpaankynnestä eikä maailmanlopun lihaskivusta.

Viikkoni on ollut omistettu palautumiselle – ainakin perjantaihin saakka. Vaikka kisa sujui aivan huikean hyvin, ei siitä jäänyt kuitenkaan hillitöntä euforiaa. Olo oli henkisestä enemmänkin väsynyt. Alkuviikosta en jaksanut ajatella tulevia kisoja tai edes tulevia treenejä. Pieni rauhoittuminen ja henkinen matalalento palvelivat kuitenkin tarkoitustaan: ei tullut lähdettyä revittelemään lenkille liian ajoissa into piukassa ja rinta rottingilla.

Kuuteen päivään en juossut kuin sadetta pakoon työpaikan parkkipaikalla. Kävin tekemässä kevyitä puolentunnin kävelylenkkejä ja omistin illat treenien sijasta palautumiselle ja kehonhuollolle. Kävin tiistaina tunnin palauttavassa hieronnassa Helsingin Urheiluhierojilla Teemun osaavissa käsissä ja torstaina hoidatin kireät IT-jänteet kuntoon Seijan vastaanotolla. Perjantaina kävin vielä lyhyellä lisäkäynnillä Helsingin Urheiluhierojilla, kun ensimmäinen hierontakerta ei riittänyt rauhoittamaan äkäisiä popliteusjänteitä. Treeneiltä vapautunut aika kului terassia sisustaen ja ystävien kanssa niin ihanassa Toscaninissa kuin Silvopleessakin.

Parin päivän henkisen lorvimisen jälkeen sain itseeni jotain rotia ja ilmoittauduin Amsterdamin puolimaratonille. Lennot on jo ostettu aika päiviä sitten, mutta vatvoin lopullista päätöstä puolimaratonin ja maratonin välillä viime hetkeen saakka. Amsterdamin puolikas ja maraton täyttyivät tänä vuonna pikavauhtia, joten ilmoittautumisen sulkeutuminen kaksi kuukautta ennen kisaa laittoi vipinää allekirjoittaneen päätöksentekokykyyn. Puolikas on nyt kalenterissa 19.10. ja lauantaille ilmoittauduin myös kaupungin nähtävyyksiä kiertävälle Morning Runille. Olen nyt virallisesti juoksuturisti!

Neljässä päivässä kaikki fyysiset kolotukset olivat taaksejäänyttä elämää ja viikonloppuna päätin palata takaisin juoksuradalle. Tarjolla oli vain pikkuisen liikaa hauskaa Runner’s High –aktiviteettia...

Huikea porukka HHM Klubin kauden avajaistreeneissä!

Ensimmäinen intervalli lähtee - minä vielä lähtötelineissä

Lauantaina kulutin Eltsun kenttää Helsinki Half Marathonin klubitreeneissä. Ohjelmassa oli intervalleja. Yes! Paikalla oli suurin osa Maraklubin hörhöistä, joten treeneissä tuli naurettua vähintään yhtä paljon kuin juostua. Coachimme Aki Nummela sai kuitenkin rautaisella kokemuksella pidettyä klubilaiset kurissa, nuhteessa ja siistissä muodostelmassa juoksuradalla. Alkuverkkailu sujui omalta osaltani vielä rennosti, mutta jo tekniikkaosuuden polvennostojuoksuissa hapotti aika kivasti. Intervalleja juostiin kiitettävä kasa pyramidina: 2 x 1’ – 2 x 2’ – 1 x 3’ – 2 x 2’ – 2 x 1’. Intervallit vedin paljon tavallista rauhallisemmin ja matkassa lintsasin mahdollisimman paljon sisäkaarteessa jumittaen.

Toinen minuutti-intervalli lähtee! Kuva: Helsinki Half Marathon

Loppuverkkaa. Kuva: Helsinki Half Marathon

Maraklubi yllättäen oikealla alakulmassa... Kuva: Helsinki Half Marathon

Loppuverryttelyihin jatkoin Aleksanterin Teatterille, jossa pääsin pitkän tauon jälkeen Jukka Ruotsalaisen Danceharmony-tunnille. Tanssiminen oli aivan ihanaa!!! Toinenkin ihanuus Dance-tunti olisi ollut tarjolla heti perään, mutta päätin kotiuttaa itseni ennen suurempia treeniövereitä.

Aleksanterin teatteri

Ei niin aurinkoinen Aurinkoranta

Sunnuntaina olikin jo virallinen lupa lähteä Runner’s High’n yhteislenkille. Selkä ja kyljet olivat ottaneet nokkiinsa eilisen Danceharmony-tunnin taivutuksista ja venytyksistä, mutta muuten juoksukenkä viipotti. Yön ukkosen rippeet hävisivät aamun aikana ja lenkin saimme tehdä kauniissa aurinkoisessa säässä. Juoksuvarustus oli tietenkin koordinoitu luvatun sadekelin mukaan. Töölön kautta kiersimme Seurasaareen ja sieltä Munkan ja Pikku-Huopalahden kautta takaisin Olympiastadionille. Paavo Nurmen patsaalla suoritimme asianmukaiset Paavon palvontamenot ja käytimme Cheekin konsertin jälkeenjättämät loistavat poseerausmahdollisuudet tarkasti hyväksi.

"Pitkikselle" lähdössä

Seurasaaressa

Joka paikkaan sitä pitää ängetä...

Palauttelut heti käyntiin

Ensimmäinen pidempi lenkki ei missään nimessä ollut  rento ja letkeä, vaikka syke pysyi 15 pykälää aerobisen kynnyksen alapuolella. Kevyt palauttelujakso jatkuu vielä kaksi viikkoa ja kalenteriin livahtaneet RunFest ja Midnightrun menevät vielä enemmän sosiaalisena kamera kädessä juoksenteluina kuin ennätysjahteina. Kahtena aikaisempana syksynä loppukausi lokakuussa on ollut väsynyttä puurtamista. Historian toistumisen välttämiseksi yritän nyt rauhoittaa menoa, jotta loppukaudestakin riittää paukkuja Damin puolikkaalle. Valitettavasti lepo ja allekirjoittanut sopivat huonosti samaan lauseeseen!

Tässä vielä wellnessviikko-tyyppinen treeniviikko:

Ma LEPO

Ti Kävely .40 (4 km) + Hieronta 1.05

Ke LEPO

To Kävely .40 (4 km) + Lympha Touch -hieronta 1.15

Pe Kävely .30 (3 km) + Hieronta .45

La HHM Klubin yhteistreenit: VR ja koordit + pyramidi-intervallit 1.30 (9.3 km) + Danceharmony .45 + venyttelyt .15

Su Runner’s High yhteislenkki kevyt PK 1.30 (12.4 km)

Juoksua yhteensä 21.7 km

Ei tässä muuta voi sanoa: maratonviikonlopun jälkeisestä viikostakin on selvitty hengissä!

-Laura

Runner's High <3