Loppujen lopuksi ihana lomaviikko - joogaa, juoksua, hiihtoa, spinningiä!

Tammikuun kaksi viimeistä treeniviikkoa ovat sujuneet melkoisen vaihtevissa tunnelmissa. Toissaviikolla ennen loman alkua tunsin itseni hieman puolikuntoiseksi: nenä kutisi ja jalkoja särki. Olen aikaisemmin yhdistänyt vastaavat tuntemukset lievään subkliiniseen (= erittäin lieväoireinen infektio) flunssaan ja aikaisempaan tapaan orastavat flunssaoireet lievittyivät itsestään yön yli nukkumisella. Seuraavana päivänä viikottaisissa maraklubin treeneissä huomasin kuitenkin sykkeiden nousevan tavallista helpommin alkuverryttelyn yhteydessä tehdyissä koordeissa enkä voinut olla mumisematta takarivissä ”huonosta kunnosta” kaverille. Varsinainen illan päätreeni eli 8 x minuutti-intervallit hankijuoksuna sujuivat kuitenkin irtonaisesti – jos tuota adjektiivia voi käyttää kuvaamaan hankijuoksua!

Seuraavana päivänä jalkasäryt palasivat, mutta todella mielenkiintoinen päivä töissä piti ajatukset ihan jossain muualla. Päätin ottaa kaksi ylimääräistä lepopäivää, koska en halunnut pilata hartaasti odotettua lomaviikkoa ennen kuin se ehti edes alkaakaan. Puolikuntoisena treenaamisesta ei olisi ollut muutenkaan mitään hyötyä, koska elimistön voimavarat menevät harjoitusvaikutuksen rakentamisen sijaan infektion taltuttamiseen. Nenää kutitti, välillä yskitti ja jalkoja särki – nimitin tautiani semiflunssaksi. Olo oli muuten normaali. Kahden päivän sohvalla makoilun jälkeen uskaltauduin lauantai-iltana ystävän kanssa alle tunnin sauvakävelylenkille. Mikä lie lomanalkuun liittyvä kortisolitasojen lasku ja kevyt sauvailu antoivat lisäpotkua flunssavirukselle ja sunnuntai menikin sängyssä maatessa itsesäälin kourissa ja nenäliinojen alle hautautuneena. Paatuneen sekakäyttäjän tavoin napsin purkista sinkkiä, C-vitamiinia, magnesiumia ja D-vitamiinia. Flunssantappaja-smoothieen survoin mustaherukkaa, mustikkaa ja tuoretta inkivääriä. Minua kiukutti ihan suunnattomasti liittyä monen muun lomallasairastajan joukkoon.

Mustaherukkaa, mustikkaa ja inkivääriä - talvikauden smoothiesuosikki

Tästä treeniviikosta ei jäänyt paljoa kerrottavaa jälkipolville, mutta ainakin jalat saivat ylimääräistä lepoa juoksusta:

Ma Kevyt PK .40 (6 km) + Core

Ti LEPO

Ke Maraklubin treenit. VR, koordit + hankijuoksua + VR 1.00 (5.7 km) + oma loppuverkka PK .45 (6 km)

To LEPO

Pe LEPO

La Sauvakävely .50 (5.4 km) + kehonhuolto .45

Su LEPO

Juoksua yhteensä 17.7 km

Viime viikon siis lomailin ja onneksi viikko alkoi jo reippaammissa merkeissä. Tosin treenien pariin minulla ei ollut vielä minkäänlaista hinkua. Yritin kuitenkin ottaa kaiken mahdollisen ilon irti lomasta ja kävin päivällä Alexiumilla Peter Pihlströmin joogavenyttelytunnilla. Ja ai että, kyllä liikkuminen tuntui taas hyvältä neljän päivän loikoilun jälkeen. Nautin jokaisesta aurinkotervehdyksestä ja ranganrullauksesta. Rintakehän avaukset olivat kuin tanssia! Ihanankamalat lonkkavenytyksetkään eivät olleet niin tuskaisia kuin yleensä – fiilistelin jokaista sekuntia. 

Maanantaina käsi ulottui pohkeeseen, viikon joogavenyttelyn jälkeen jo kantapäähän!

Tiistaina vointi oli jo paljon parempi ja aloin tuntea pieniä kiitollisuuden häivähdyksiä taudin nopeasta paranemisesta. Maanantain tapaan suuntasin päivällä Peterin joogavenyttelytunnille kiduttamaan – anteeksi, huoltamaan – lonkkiani ja pakaratkin saivat melkoista juurihoitoa kyyhkys-asanassa. Iltapäivällä keho oli jo sitä mieltä, että lähdetäänpäs lenkille. Uudet virallisesti nimipäivälahjaksi hankitut Icebugin Aurorat kurkistelivat houkuttelevasti kenkälaatikosta. Laitoin reippaasti lämmintä vaatetta päälle ja hengitysteiden suojaksi virittelin paksun Buff-huivin. Pankkirosvo-look oli täydellinen ja hipsin hämärässä iltapäivässä Uutelan poluille. Jokaisen mäennyppylän kävelin rauhallisesti ylös ja alamäet ja tasaiset hölkkäilin hitaasti. Sykkeet pysyivät jopa tavallista matalammalla ja muutenkin kevyt liikunta teki tosi hyvää. Icebugit osoittautui nappiostokseksi ja uudet nastakengät selvittivät ”jäiset rantakalliot” –testin suvereenisti.

Pinkki pankkirosvo taas liikkeellä Uutelan metsissä

Ei kovin montaa mutta sitäkin onnellisempia kilometrejä!

Icebugien extreme-testi

Keskiviikkona oli edessä jälleen Maraklubin treenit. Olin jo päättänyt jättää treenit välistä, jos olo olisi yhtään arveluttava. Onneksi näin ei ollut ja laiskanletkeän päivän päätteeksi suuntasin kohti Pirkkolaa ja Tapsan vauhtileikkejä. Maraklubin treenit olivat samalla kevätkauden avajaiset ja puheliaaseen porukkaamme oli liittynyt jälleen uusia maratonkoulusta valmistuneita klubilaisia. Melkoisella joukkiolla heiluimme hauskat liikkuvuus- ja tasapainokoordinaatiot jalkapallokentän tekonurmella ja lämmittelyn jälkeen pääsimme varsinaisen treenin kimppuun. Ohjelmassa oli siis ”vauhtileikki”, josta oli leikki kaukana. Teimme pyramidi-intervalliharjoituksen, jossa vedot alkoivat 30 sekunnista ja puolen minuutin lisäyksin kasvatimme intervallien pituuden kolmeen minuuttiin saakka. Kolmesta minuutista tulimme pyramidin vastapuolta alas eli vedot vastaavasti lyhenivät aina puolen minuutin portain. Vetojen välissä oli ruhtinaallisesti palautumisaikaa minuutti ja tavoitteena oli pitää vauhti keskimäärin Cooper-vauhdin tasolla. Pyörittelin silmiäni: 18 minuutin Cooper! En innostunut painelemaan lap-painiketta treenin aikana, joten tarkat vauhdit ovat arvoitus, mutta Stravan käppyröistä katsellen vauhti sahasi 3:00 – 4:20/km välillä. Sain loistavaa kiriapua kanssaklubbailijoilta ja iloisena totesin, ettei parin päivän flunssa ollut aiheuttanut notkahdusta kunnossa. Täydellisesssä elämässä olisin valinnut treeniksi jotain hieman kevyempää, mutta näillä pelimerkeillä pelasin tämän illan. Loppuverkkakin vähän venähti tauon päättymistä juhliessa – kiitos klubin telakka-alajaokselle lenkkiseurasta :)

Viikon tauon jälkeen mielessä oli vain yksi ajatus

Torstaina ja perjantaina otin ilon irti tyhjistä harjoitusohjelmasarakkeista. Torstaina pääsin päivällä taas Peterin joogavenyttelytunnille, jossa lonkankoukistajavenytykset alkoivat sujua jo melkein rutiinilla ja tunnin kutkuttavinta antia olivat rintarangan tehokkaat kierrot. Venyttelystä notkistuneena suuntasin kohti Leppävaaraa, jossa treffasin entisen kilpahiihtokollegani ja ystäväni Heidin. Edessä oli talven ensimmäinen hiihtolenkki! 

Tuuli tuntui puhaltavan Siperiasta asti ja kohmeisin sormin sain hädin tuskin monot jalkaan. Tuli heti todellinen voittajafiilis, kun otsa kurtussa voivottelin sormiani. Onneksi hiihto sujui paremmin ja jostain syystä vapaan hiihto tuntui todella helpolta. Aivan kuin mitään kymmenen kuukauden taukoa ei koskaan olisi ollutkaan! Kiersimme Leppävaaran 2.6 kilometrin lumetettua latua ja luistavilla kisasuksilla vm. -95 meno maistui 16 kilometrin edestä. Lähden maaaliskuun puolivälissä Lappiin viideksi päiväksi hiihtämään, joten kaksi päivää tavallista pidempi hiihtoleiri vaatiikin hieman ennakkoharjoittelua. 

Talven ensimmäinen hiihtolenkki takana

Uudet monot

Hiihtoreissulta suuntasin pikaisesti Salmisaaren Elixiaan suihkuun ja saunaan ja sieltä edelleen taivaalliseen hierontaan Seijan osaaviin käsiin.

Kalle-luuranko

Perjantaina olo oli hieronnan jälkeen kevyt. Pääsin vihdoinkin nauttimaan loman suomista etuisuuksista ja porhalsin ruuhkatonta kehätietä kohti Leppävaaran SATSia. Ohjelmassa tunnin spinning ja vetäjänä ihan ehdoton spinningguru Markus Karppinen. Olin käynyt viimeksi Markuksen tunneilla noin kymmennen vuotta sitten ja Elixian ja Satsin yhdistyminen toi vihdoinkin mahdollisuuden tehdä comebackin. Ja tunti oli aivan loistava! Peruspolkemista ilman turhia hörhötyksiä ja sopivan vaihteleva tuntiprofiili: välillä reippaampaa pyöritystä ja välillä hieman matalammalla kadenssilla vastusta lisäten. Valitettavasti tunteja on vain perjantaiaamuisin (huono vaihtoehto töiden kannalta) ja sunnuntai-iltaisin (vielä huonompi vaihtoehto pitkiksen jälkeen), joten spinningintoilu jää lomaviikkojen harrastukseksi. Spinningin jälkeen hölkkäilin vielä puoli tuntia juoksumatolla luppoaikaa kuluttaen. 

Back to spinning!

Tammikuussa osaa tätäkin näkymää arvostaa: tyhjä pukuhuone, aah!

Treenien jälkeen treffasin Heidin lounaan merkeissä ja illalla pääsin palauttelemaan vielä Peterin joogavenyttelytunnille.

Iltapäiväkahviseuraa - herkuton tammikuu piti vielä perjantaina ja Heidi sai suklaan

Vähän liikakin luppoaikaa - ostoksilla Stadiumissa

Lauantai saikin upean startin. Herätessäni taivas oli pilvessä, mutta hieman ennen auringonnousua taivas alkoi oudosti kajastaa vaaleanpunaisena. Apua, pilvet olivat väistyneet! Viimeksi olin saanut nauttia auringonpaisteesta loppiaisena. Äkkiä ulos ja lenkille! Päivän treenin alkuverkka vähän venähti, kun hölkkäilin Aurinkorantaa ja Uutelan kallioita pitkin kamera kädessä. Lopulta noin 200 kuvan jälkeen maltoin mieleni ja aloin latoa Icebugia toisen eteen. Ihanassa auringonpaisteessa kevyt VK-treeni sujui kuin itsestään. Hyvä treeni, parempi mieli!  

Aurinkoranta - huikea aamu!

Uutelassa

Meinasi juoksut jäädä juoksematta näissä maisemissa - huikean kaunista!

Ilta kuluikin teemalla ”hyvä ruoka, parempi mieli”, kun Englannissa asuva kaverini tuli yökyläilemään luokseni ja hemmottelimme itseämme huikean hyvällä päivällisellä Kasarminkadun Spis-ravintolassa. Ihania ja yllättäviä makuyhdistelmiä ja varsinkin pääruuan lohi oli aivan huikaisevan hyvää. Jälkiruoka tarjoiltiin isolta legopalikalta: laku, porkkanavaahtokarkki ja mustaherukkamarmeladi. Herkuton tammikuu joutui viideksi minuutiksi jäähylle, oops!

@Spis

Sunnuntaiaamu olikin vähän tukkoinen, koska kehoni ei ole tottunut kahden tunnin maistelumenuihin. Nautimme kaverin kanssa kiireettömän aamupalan ja iltapäivästä suuntasin jälleen Heidin kanssa treenitreffeille. Juoksimme rauhallisen pitkiksen Laajalahden ympäri ja pääsimme taiteilemaan pitkät pätkät jäisillä pitkospuilla Villa Elfvikin ja Otaniemen välisellä luontopolulla. Hölköttelimme puolitoista tuntia Laajalahden kierroksen pituudeksi tuli reilu 13 km, joka oli päivän hieman tukkoiseen fiilikseen sopiva semipitkiksen pituus.

Laajalahden maisemissa

Ma Joogavenyttely 1.15

Ti ap. Joogavenyttely 1.00 ip. tosi kevyt PK .50 (6.6 km)

Ke Maraklubin treenit: VR, koordit + pyramidi-intervallit + VR 1.35 (12.6 km) ja treenin jälkeen oma verkkaa 1.05 (8.5 km) ...ÄLÄ aloita flunssan jälkeen harjoittelua näin!

To ap. Joogavenyttely 1.15 ip. PK hiihto 1.10 (16 km)

Pe ap. Spinning .55 + juoksu PK .30 (4.3 km) ip. Joogavenyttely 1.00

La VR + kiihtyvä VK 40’ + VR yht 1.05 (10.2 km)

Su Kevyt PK 1.35 (13.5 km)

Juoksua yhteensä 56 km    

Edessä jälleen uusi treeniviikko ja uudet kujeet. Heippa, nyt minä lähden kevyelle palauttavalle lenkille valmistautumaan huomiseen Cooperin testiin. Hauskaa viikkoa ja treeni-iloa!

Treeniterkuin,
Laura

Ilolla!