Airbnb Brooklyn Half Marathon: A-ryhmän juoksijoita ja auringonlaskuja Prospect Parkissa

Hyvää iltaa tai hyvää yötä – en ole ihan varma millä aikavyöhykkeellä AY006 on matkalla kohti Helsinkiä. Täällä matkaileva juoksijanne jälleen koneen ääressä. Takana on neljä hektistä päivää New Yorkin elämysruuhkassa (kiitos opettaja Annalle hienosta kielikuvasta!) ja yksi lennokkaan raskas puolimaraton Brooklynin kaduilla. Kisani oli täydellinen 17 kilometrin kisa ja totaalinen neljän kilometrin bonkkaus. Tavoitteeni alle 1:34 ajasta valui jälleen hippasen kauemmaksi, mutta huikean upeasti järjestetty tapahtuma ei jättänyt tilaa yltiöpäiselle suremiselle.

Lähtövalmiina

Brooklynin puolikas valikoitui kisakalenteriin vain yhdestä syystä: jos onnistuisin alittamaan kisassa 1:34 ajan, paikka seuraavan vuoden NYC:n maratonille ja myös kaikkiin muihin New York Road Runnersin kisoihin (kuten maaliskuussa juostavaan Manhattan Half Marathonille) olisi satavarma. Ei arvontoja, ei matkanjärjestäjien kiskurihintoja, ei pakotettua osallistumista hyväntekeväisyyteen. Palautuminen Berliinistä oli sujunut takkuisesti ja usko omaan tekemiseen oli koetuksella liian monta kertaa. Onneksi riehakas HCR-viikonloppu toi juoksunilon takaisin ja treenikaverini Lauran kanssa vietetyt päivät tsemppasivat ja inspiroivat. Kahden viikon valmistava treenijakso toi jalkoihin pienen ripauksen kaivattua keveyttä.

Kisamatka alkoi torstaina onnellisten tähtien alla ja ilman sekunninkaan jonotusta sain purjehtia suoraan maahantulovirkailijan tentattavaksi. Virallisen osuuden jälkeen nappasin matkalaukut hihnalta ja suuntasin kohti Brooklynia. Kisan nimi oli virallisesti Airbnb Brooklyn Half, joten asianmukaisesti kollegani Nina oli buukannut kisakolmikolle Airbnb-townhousen Brooklynista – mikä torjuntavoitto Manhattanin hulluista hotellihinnoista! Aikaerotokkurassa onnistuin toikkaroimaan jopa oikeaan osoitteeseen. Ilta oli nuori, mutta sisäinen kelloni väitti torkkuvansa jo aamuyön tunneissa. Nopean iltapalan jälkeen olin valmis untenmaille. Halusin olla täysissä ruumiin ja sielun voimissa seuraavan päivän expossa.

Perjantai heräsi aurinkoisena ja täydellisen kesäisenä. Minuutin kävelymatkan päästä löytyi ihania aamupalaherkkuja tarjoileva ravintola ja kestävyysurheilija tankkasi kylmäpuristettua punajuurimehua, kahvia ja granolaa. Pienen hiilihydraattipöhnäisen välikuoleman kautta hyppäsimme ”ladies who lunch” roolista juoksijan rooliin ja suuntasimme Brooklyn Bridge Parkiin, jossa kisan expo järjestettiin. Brooklyn Heights oli idyllisen ihastuttavaa aluetta postikorttimaisine taloineen. Joenranta oli kokemassa renessanssia ja rantaan oli rakentumassa kaunis ulkoilureitti, josta oli huikaisevat maisemat Brooklyn Bridgelle ja Downtowniin. Aurinko paistoi siniseltä taivaalta ja kaikki oli yksinkertaisesti täydellistä.

Expo löytyi Pier 2:lta. Suuntasimme ensin numeroiden hakupisteelle, jossa maailman ihanin New York Road Runnersin työntekijä teki päivästäni vielä täydellisemmän. Alunperin lähtöryhmäni oli määräytynyt kaksi vuotta sitten Central Parkissa juostun puolimaratonajan mukaan eikä 1:47 vertailuaika ennustanut kovinkaan hohdokasta lähtöryhmää. NYRR:n toimiston kanssa käyty kipakka sähköpostikirjeenvaihto oli aiheuttanut allekirjoittaneelle vain harmaita hiuksia, koska lopputuloksena oli kisajärjestäjien puolelta loppukaneetti ”we rely on the historic results”. Periksiantamaton blondi oli kuitenkin varustautunut Saksan kisojen tulostodistuksilla ja lopulta päädyinkin ensimmäiseen lähtöryhmään! Melkein halasin kisatoimiston työntekijää innosta hihkuen.

Melkein parasta A-ryhmää

A-ryhmän numero kourassa poimin seuraavalta tiskiltä kisapaidan ja sitten olikin aika päästä expon tärkeimpään osuuteen eli hypistelemään New Balancen juoksuvermeitä. Viidessä minuutissa kisapaidan lisäksi reppuun oli sujahtanut pitkähihainen juoksupaita ja T-paita. Kassan kautta emme todellakaan malttaneet lähteä kotiin vaan jäimme nauttimaan expoalueen rennosta fiiliksestä. Tarjolla oli ilmaista kahvia ja Gatoradea, NYRR:n koutsien vauhdikas esitys puolimaran reitistä ja mahdollisuus printata omat #nbrunning instakuvat kisamuistoksi. Kisapaidankin olisin saanut kustomoitua omalle nimelle, mutta en ollut valmis tunnin jonotukseen. Expoteltan ulkopuolella porukka chillasi tekonurmella auringosta nauttien ja tarjolla oli libanonilaista ja meksikolaista mättöä ja mac and cheese –tyylistä tankkausruokaa.

Chilling out

Expoilukin otti koville

Makaroniöverit eivät kiinnostaneet, joten suuntasimme Brooklynin aurinkoisilta kaduilta joen toiselle puolelle Downtownin pilvenpiirtäjien varjoon. Metron sisäänkäynniltä avautui paratiisimainen näkymä: Le Pain Quotidien! Tilapäisen matkanjohtajan ominaisuudessa luotsasin naiskolmikon ravintolan ovesta sisään. Runsaudenpulassa osasin hädin tuskin päättää mitä olisin tilannut listalta – suosikkiravintolassani olisin voinut syödä aamupalan, lounaan ja päivällisen samalla kertaa. Myöhäisen lounaan päätteeksi naurusta ei tullut loppua, kun vaivalla valitsemaani Farmer’s Lunch –lounaaseen oli lennähtänyt ylimääräinen leppäkerttuproteenilisä. 

Aidosti luomua

Lounaan jälkeen edessä oli vielä toinen juoksuturistin pyhiinvaelluspaikka: Whole Foods. Ruokakori pursuten suuntasin kassalle todetakseni, että heräteostoksiin meni melkein saman verran kuin kotona viikon ruokahankintoihin. Päivä venyi ja paukkui ja alkuillasta olin jo valmis untenmaille.

Halusin kuitenkin herätellä jalat valmiiksi seuraavan aamun kisaa varten. Shakeout Runille suuntasimme brooklynilaisten omaan Central Parkiin eli Prospect Parkiin, jonka mäet tulisivat todella tutuiksi seuraavan päivän kisassa. Puisto tarjosi monikaistaisten valtaväylien lisäksi varjoisia pieniä polkuja, joita pitkin kurvailimme kesäisistä järvimaisemista ihaillen. Puiston upea sisäänkäynti tarjoili värikylläisen auringonlaskun värjäämän taivaan. Brooklynin museon edestä hyppäsimme taksiin ja kotimatkalla pääsimme ihmettelemään monen korttelin pituista bajamajajonoa, joka vain jatkui ja jatkui. Kisa tulisin olemaan kokoluokkaa isompi elämys. 

Viimeiset shakeout-juoksut Prospect Parkissa

Seuraavassa kirjoituksessa varsinainen kisarapsa - stay tuned!

-Laura